MODERNIN PURKAMISESTA TALOUSPOLITIIKKAA OHJAAMASTA

Olipa kerran puolue, joka teki vaalikampanjaa. Sanapilveen kirjoitettiin myös sana talous. Tavoitteet ja politiikkavälineet hiottiin ja huolellisesti harkittiin, rationaalisuuden puitteissa pysyen, taloutta rationaaliseksi kutsuen. Kas, mitä tapahtuu. Puolueen diashow talouspolitiikan ohjenaruksi kevään 2015 vaaleihin on perustettu. Sen ikivanhan, taloustieteessä 1800/1900-lukujen taitteessa omitun tiedonsubjektioletuksen varaan: Talous on rationaalista, rationaalinen on taloutta. Mallitodellisuudessa muuta ei tarvita. Oletuksen […]

Read more "MODERNIN PURKAMISESTA TALOUSPOLITIIKKAA OHJAAMASTA"

IN MEMORIAM NAISTUTKIMUSPÄIVÄT

Kiitos uusi ystävä ja miehen poliittisen kategorian paluu. Kiiski. Kiitos Ilana ja kaikki muut, jotka pistivät maailmaa paikalleen. Tässä talossa, joka on “rakennettu tarjoamaan tilat korkeimmalle talouden tutkimukselle ja opetukselle maassamme.” Viittaan Runeberginkadun keltaiseen tiiliseinään ja ala-aulan seinälle kuparilangasta taottuun omistuskirjoitukseen, joka tarjoilee tuokiokuvia arkeen ja kukoistukseen. Ajallistumisen ja tilallistumisen kysymykseen, tekstin talouteen. Modernin pitkä […]

Read more "IN MEMORIAM NAISTUTKIMUSPÄIVÄT"

VIIVOJEN MUSEOSTA JA SEN DEKONSTRUKTIOSTA

Taloustieteen kimpussa, kritiikki mielessään on ahkeroitu kenties aina. Tärkeimpiä kriitikkoja ovat Marx, Keynes, Foucault ja – Kaul. Mainittujen kriitikkojen jäljiltä abstrakti, matemaattiseen logiikkaan pukeutuva talouden teoretisointi on kenties vain vahvistanut asemiaan. Minä tavoittelen liittyä tekstin talousajatusteni kanssa alussa mainitsemaani, nimekkääseen ryhmään. Talouden toisinajattelijoihin. Toivon, että esittämäni perusteella abstrakti moderni talouden kone saataisiin jatkossa vähintäänkin rajaamaan […]

Read more "VIIVOJEN MUSEOSTA JA SEN DEKONSTRUKTIOSTA"

TALOUDEN DISKURSSEISTA TOISEEN

Aiheeni on tänään otsikoitu muotoon Talousdiskursseista toiseen. Seuraavien minuuttien aikana selvitän otsikkoni lataamia kysymyksiä tähän tyyliin: Miksi talouden diskurssit eivät riittäisi tutkimuksen rajoiksi? Kätevää, tuttua, turvallista: Koulukuntia koulukuntien perään, sellaisia kuin ‘luova tuho’ tai ‘varallisuuden kasaaminen’ talouden tuotto-odotusten kattokäsitteinä? Onko näillä kahdella kattokonstruktiolla eroa muussa kuin metodissa? Olisiko ero oletus- tai uskomusjärjestelmän hierarkiassa; Eli millä […]

Read more "TALOUDEN DISKURSSEISTA TOISEEN"

RUUMIS JA HENGENLENTO TALOUDEN TAPANA

Muistiinpanoja tutkimuksen takaa. Länsimaisen humanismin huikeimpia saavutuksia voi kysyä keneltä tahansa humanistilta. Ja täältä pesee; taide, tiede, ihmisarvojen nostaminen politiikan tikunnokkaan, pasifismi, loputon sotiminen toden ja oikean nimiin? Humanismin läntisiin saavutuksiin jää pitkä viiva, ei-mitään, tyhjää, kun kysymys ruumiista otetaan esille. Onko ruumista vai ei? Voidaanko ruumiin kysymystä loppujen lopuksi käsitellä humanismin tradition varassa? Ilman, […]

Read more "RUUMIS JA HENGENLENTO TALOUDEN TAPANA"

KYSYMYKSEN KYSYMYS

Etsin sulkakynää ja mustepulloa. Sillä välin Arkadianmäellä ja julkisen vallan kukkarolla: Onhan ehkä niin, että eduskunta ei pysty päättämään talouspolitiikasta. Eikä rakenneuudistuksista. Kun ei irtoa, niin ei irtoa. Onko Zombietalous tullut Suomeen jäädäkseen? Tällä tarkoitan taloutta, jota ohjaa empiiriseen eli arkiseen aherrukseen kääntymätön käsitteitten kehikko. Jota asiantuntijoiksi tituleeratut, usein myös viisaiksi miehiksi kutsutut, hahmot pitävät […]

Read more "KYSYMYKSEN KYSYMYS"

TALOUS EIDEETTISEN TEORETISOINNIN SULKEUMASSA

Eideettinen tarkoittaa psykologisena terminä tarkasti nähtyä, selkeästi mieleen piirtyvää, kuvallista. Eideettisen teoretisoinnin termi tarkoittaa havaintoon pitäytyvää teoretisointia, kuvissa erottuvaa aiheellista, asian rakentumista kuvalliseen muotoon. Että eideettisestä saataisiin sanottua jotain universaalia, on populaatio merkittävä samaksi jollain tavalla. Että tutkijayhteisö ottaisi eideettisen tosissaan, on havainnolla oltava jollain lailla vankkumaton tuki tiedon, sanomisen ja totuudellisen taustalla. Pyhäinpäivä, seitsemän […]

Read more "TALOUS EIDEETTISEN TEORETISOINNIN SULKEUMASSA"