On virkistävää nähdä taloustieteellisen tutkimuksen heräävän punaniskan unestaan ja ottavan kiinni päivänpolttavasta aineistosta. Vaikka teoria-empiria -jakoon luottavassa tutkimuksen teossa ei mitään metodisesti radikaalia enää olekaan, on se taloustieteen vuosisataisia ajattelun umpioita tuntevalle aina raikasta ilmaa, uusia tuulia ja utuisia lupauksia. Pragmaattisen talouden poliittisen askartelun todellisuudessa käsitteellisten rakennelmien taakse kurkottaminen ei tietenkään voi tulla kyseeseen. Edustuksellisen parlamentarismin kasvateille sitäkään vähempää.
Helposti yksi ja toinenkin elinikä kuluu katsellessa HV, Bättre Bröder -yhteyksien aktivoitumista tyypistä toiseen. Ihmiskauppa ja prostituutio rehottavat modernin taloudenpidon loogisina seuralaisina. Eikä niistä puhuta miehisen talouspolitiikan pöydissä. Ei puhuta, koska eihän sellainen meitä koske; Me viittaa tässä oletuksen sulkeman näköalan, ”meidän” omaan mielikuvitukseen. Se on aikoinaan pesty puhtaaksi ulkopuolestaan, suljettu höttöiseen sisäisyyteensä ja rajattomaan tulevan lupaukseen. Tästä muokkautuu mannaa, joka diskurssin hautoman oletuksen varassa aina vain putoilee viimeiselle riville ja sen alle. Ja tästä johtuu, että taloustieteen ennustukset menevät niin usein ellei aina päin mäntyä. Se on luonnollista? Siksi siitäkään ei tarvitse puhua?
On toki kehitetty jo kolmen rivin kirjanpitoa. Että jotain tihkuisi, aina vaan. Kaikille. Hyvää. Palkkana vaivasta ja aherruksesta. Ainakin HV -muotoisten pöytien ääressä viruville. Ja siitä muruina alempiin sfääreihin. Että valo olisi. Ylhäällä. Ja pahan palkka ikuisessa hiessä.
Elämästä puhdistettu talouden pito on aikoinaan eristetty teoriaksi kutsuttuun tosiolevaansa, jonka varaisia viivoja edelleen kunnioitamme. Eihän kaikkea voi heittää menemään, että HV olisi ja nuorukaisia esiin nostaisi. Äiti Maa on kollektiivinen vitsi, jota taloustiede on sitoutunut herjaamaan kaikella voimallaan?
Hurjat toisinajattelijat esittävät Hyvän Elämän koodia palautettavaksi talouden tutkimukseen. Buen Vivir on eräs näistä keskusteluista. Siinä ajatuksena on palauttaa poliittisen subjektin oikeudet luonnolle. Laskea tämän varaan ja antaa luonnon puhua parlamenteissa muuallakin kuin vain Etelä-Amerikassa. Kirjoittajat Ecological Economics -aikakausikirjassa esittävät Hyvän Elämän vielä voittavan. Osoittavan ja vahvistavan nykyisen business as usual -pragmaattisuuden puisevat rajat sen typerässä luottamuksessa rajattomaan omavoimaisuuteensa.
Ville Vallaton on valmistautunut ottamaan vastaan äänivyöryn huomisissa koitoksissa, eduskuntavaalien ennakkoäänestyksen ensimmäisenä päivänä. Eipä aikaakaan niin kokoonnumme kokolle polttamaan turhautuneen muiston kokoomuspääministerien fantastisesta hallitustaipaleesta. Hikiset miehet raskaan triathlon-rupeaman jälkeen. Valkoisen miehen taakka on mielipuolinen, mielivaltainen, kognitiivisen ja kulttuurisen hegemonian sokea piste talouspolitiikan pumpulilla pehmustetussa neuvottelutodellisuudessa. Miehille, jotka eduskuntaan huomenna valitaan!
valerionkorva 