FIKTIIVISEN KANSAN FIKTIIVISESTÄ TALOUDESTA

Bruttokansantuote ei mittaa hyvinvointia. Käsitteellä mitataan materiaalista vaihtoa fiktiivisen kansan fiktiivisessä taloudessa. Kun puheella halutaan saada aikaan asia nimeltään talous, on kysyttävä, mistä silloin puhutaan. Ehkä puhutaan bruttokansantuotteen kasvusta, sen kasvuennusteesta tai tuon käsitteen tarkoittaman materiaalisen vaihdon supistumisen vaarasta. Taloudesta ei tämän tarkemmin päästä puhumaan ainakaan sellaisessa yhteydessä, jossa puhujan taustalla näyttäytyy esityksen rajaava, lineaarinen aikasarja bruttokansantuotteen kurjasta kulusta länsimaailman lähihistoriassa.

Talous ei kysymyksenä näytä kiinnostavan taloustiedettä. Älyllisesti apeampaa ja lineaariseen puutunutta omaa napaa kiertävää performanssia saa hakea. Taloustieteen kansanlaitaa kiinnostaa mikä tahansa puhe, josta äkkiä vedetään lineaarinen yhteys johonkin materiaaliseksi miellettyyn. Ja mikä olisi nopeampi yhteys materiaaliseksi miellettyyn kuin vetää kaiken puuhaamisen alle punaiseksi matoksi oletus materiaalisesta dialektiikasta takuuna ja varmuutena sille, että nyt pysytään tosiolevan piirissä. Muista viis.

Kaiuttimista kuuluu toive, että raha on saatava valtion hallintaan. Ihan totta? Jaettavaksi avustajille tai Kempeleen poliiseille koreamman partiointivarustuksen hankintaan? Täkäläisen näennäisdemokratian kultakaudella tuntuu hankalalta ajatella, että olisi toivoa paremmasta. Mutta pienen maan suurena toivona voin nopeasti tukeutua omaan allikkohistoriaani ja muistaa, että voin koska tahansa vetää kysymysmerkit avukseni. Kyseenalaistan talouden sulkemisen lineaariseen, kyseenalaistan valtion kaikkivallan, kyseenalaistan nykyisen pääministerin omintakeisen ja ainakin minun mielestäni mielipuolisen vallankäytön.

Mutta takaisin talouteen ja sen tieteisiin: Onneksi, onneksi, onneksi on kirjallisuuden tutkimus ja sen suuret nimet. Talouden samaistaminen tilallistumiseen ja ajallistumiseen painottaa rajojen ehdollisuutta, sisä- ja ulkopuolen häilyvyyttä suhteessa kirjallisesti merkittyyn. Jos taloustieteestä vedetään derivoitumisen henkivakuutus hyllylle, jäljelle jäävät käsitenimet ja niiden määritteet. Käsitteellisen esittämisen mahdollisuusehdot. Kirjoittaminen ehtoineen ja muotoineen. Teoreettinen fiktio, josta kuinka ollakaan kansantaloustiede on säilynyt yli vuosisadan kuin koskemattomana terraariona kenen tahansa etnologin, arkeologin, geologin tai tekstintutkijoiden mennä ja käännellä arkkeja. Tutkia esitysten koreografiaa.

Käsitteellisiin kuoriin rajattu liikkumisen vapaus jättää käsitteellisen muotoehdon silleen. Silleenjättämisen historia on taloustieteen käsitteellisen kurinalaisuuden historiaa. Onhan niin, että satelliittitileihin säilötty kodinhoito tai ympäristön tila eivät tosiasiallisesti vaikuta bruttokansantuotteen surrealistiseen laskusuuntaan. BKT:n laskennan kaava on käsitteellisesti muumioitu, jota käsitteellisen lainomaisuuden paikoissa eivät laskijan halu tai kirjalliset reunamerkinnät voi muuksi muuttaa. Kirjallinen on ajettu kapeikkoon, johon derivaatan merkillä ei yletytä. Kieli on annettu, teksti on sanoiksi tiivistetty, ensimmäisellä rivillä. Ja siihen on tyydyttävä? Sen jälkeen tapahtumia voi luontevasti tarkkailla lähinnä vain  raamatullisesta perspektiivistä. Alussa oli sana, taloustieteen sana? Koska se ei oman todistuksensa voimalla  ja toistolla maailmasta mitään väitä, sen täytyy olla Jumalan sana? Vuonna 2015? Pääministeri kiittää ja jatkaa tuhkan ripottelemista omille hartioilleen.

Evankeliumien ilosanomaa ei taloustieteessä ole sen kummemmin tarkkailtu. Toinen loistaa poissaolollaan. Taloussanoma on osoitettu talouden subjekteille, talouden pelihahmoille, joille kaikki halun ulkoinen jättäytyy kuin luonnostaan ulostetuksi, satelliittitileissä tavoitettavaksi. Siksi säännöt ja määräykset. Siksi ehdottomuus. Siksi lainomaisuus. Ilman riviäkään lainvoimaisuuden mahdollisuusehdoista. Me tiedämme derivaatan mahdin, me elämme sanan mahdista. Ole sinä hiljaa?

Entä jos eilinen kauppakorkeakoulun tunkkainen juhlatunnelma löytäisi kysymysmerkkinsä. Kaikki tuhat nuorta ja vieläkin nuorempaa löytäisivät tavat myllätä taloustieteen käsitekehikkoja? Sokeuttaan tunnistamattoman, sameanäköönsä hukkuvan talouden tutkimusaiheita riittää. Joista kirjoittaa. Joihin perustaa. Joiden rytmiä todistaa. Tähän voisi sopia ajatus elämästä, jossa talous on irti ideologian limasta ja alkukaurasta. Satavuotisesta juuresta leivottu leipä on leipojan taitoa ja perinnetietoa käännettynä tuoreuden, tänään leivotun ja elämää kantavan kielelle.

Advertisements

2 thoughts on “FIKTIIVISEN KANSAN FIKTIIVISESTÄ TALOUDESTA

  1. Kissa kiertää kuumaa puuroa!

    Ylittäminen on aina vaikeaa. Mitä leveämpi virta, sitä toivottomammalta ajatus tuntuu. Kuitenkin on aina ihmisiä, joiden mielessä mahdoton on vain aikaisempaa kovempi haaste. Avaruuskapselin rakentaminen ei ole sen kummallisempaa kuin lautan rakentaminen joen ylitystä varten. Enemmän haastetta tarjoaa hengissäpysyminen toisella planeetalla tai vastarannalla. Kolumbuksen miehistöstä Dominican saarella ei selvinnyt kukaan. Marsiin lähtijöille ei ole myyty paluulippua.

    Tavalliselle kuolevaiselle vaikeuksia asettaa jo haaste jokapäiväisen leivän leipomisesta. Viljan puinnista puhumattakaan. Hyvinvointiyhteiskuntamme kasvattaa menestyksekkäästi kansalaisia, joiden ainoat taidot liittyvät lomakkeiden täyttöön. Seuraavan kuukauden tukipäätöksen aikaansaamiseksi. Hyvinvointiyhteiskunta myös tehokkaasti kieltää kaiken oma-aloitteisuuden vaikkapa pesänrakennuksen kannalta.

    Talous on meidän talo. Oikonomia talonpitoa. Kun talosta tulee valtio homma tuntuu karkaavan käsistä ja seurauksena on talouskriisi ja lopulta sota. Liian vähän ajatellaan puutarhanhoitoa. Liiasta hiilidioksiidista pääsee eroon kasvattamalla puita. Itselleni pukkasi tammenterho tietokoneen päällä eilen ensimmäisen verson. Ranskassa kirjailija Jean Giono kertoo miehestä, joka käytti kaikki päivänsä kylvämällä tammenterhoja karuun maaperään. Tänään nuo karut seudut kasvavat satojen hehtaarien tammimetsiä. (https://fr.wikipedia.org/wiki/L%27Homme_qui_plantait_des_arbres)

    Yksi ainoa ihminen voi muuttaa talouden aloittamalla puutarhanhoidon tai istuttamalla puun. On vain ryhdyttävä toimeen.

    Liked by 1 person

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s